25.11. 15. Päivä 7.00-15.30

Keskiviikko-päivä, valmistauduin viikon viimeiseen työpäivään ja viimeiseen runkoautopäivään (ainakin vähään aikaan) kahvilla, kuinkas muutenkaan. Aamun ensimmäinen setti oli kuorma metsä kuuttaa eli sammalta. 36:n lavan kuorma eli täysi juna. Veimme sammaleet Heinolaan ja niiden purku kesti toista tuntia mukaanlukien kärryn siivoaminen. Sen jälkeen jälleen pahvikuorma Ensolta ja terminaalille purkamaan. Seuraavaksi ohjelmassa oli pahvikuorman nouto Hennalan Ensolta. Päivän viimeiseksi työksi tuli Starkin siirtokuorma toimipisteestä toiseen ja sen jälkeen kotiin 💪

24.11. 14. Päivä 7.00-14.30

Tiistai aamutunneilla lähdimme ensimmäisenä tutustumaan talviseen Heinolaan, joka myös itseään "Suomen joulupääkaupungiksi" kutsuu. En tiedä onko siinä perää. Tuskin. 
Heinolan Schenkerin kautta Ensolle hakemaan pahvia ja sieltä suorajako Pennalaan, postille. Tämä päivä päättyi hieman aiemmin, ei tullut ylitöitä 👍

23.11. 13. Päivä 7.00-16.30

Maanantai, ensimmäinen päivä runkoauton kyydissä. Runkohommissa ensimmäisenä opin sen, että kontteja ja perävaunuja täytyy vaihdella monesti päivässä. Päivään mahtui niin rehu- kuin puu- ja muovikuormakin. Vastoinkäymisiltäkään ei vältytty, yksi kärry pidä viedä Veholle huoltoon ja liukkaat kelitkin yllättivät; yhdistelmä ei kivunnut sopenkorvenkadun mäkeä liikennevaloille asti vaan jouduimme peruuttamaan alas, ensimmäiseen risteykseen ja ottamaan toisen reitin. Kitka on petturi.. Päivä päättyi pitkään lastaustuokioon Starkilla, jonne oli eksynyt muutama muukin Kiitolinjan auto 😃

18.11. 12. Päivä 7.00-16.00

Keskiviikko tuli jälleen varkain. Viikkojen kulkunopeus huimaa. Päivät vilisevät, kohta on joulu. Päivä eskaloitui, kuin tämän blogipäivityksen alkusanat. Mukkulan ympäriajo suoritettiin, kahdesti. Noutojakin sateli, mutta homma saatiin maaliin asti. Hyvä me 👍 ensi viikon työvuorolistakin sai käänteen, hyppään kolmeksi päiväksi toisen auton kyytiin. Tutustun siis alkuviikon ajan runkopuolen ajoon, intressanttia.. på svenska

17.11. 11. Päivä 7.00-15.00

Maanantaisen vapaapäivän jälkeen paluu arkeen koitti tiistai aamuna, ja kuinkas muutenkaan kuin vesisateessa kävelyllä. Töihin päästyäni olisi voinut luulla että tulin juuri uimalla töihin.. Taivas oli lonkeronharmaa, mutta työt oli tehtävä. Suomalainen rahtari ei kuitenkaan vettä pelkää ja se olikin vain hidaste, ei este. Kuormiin mahtui niin robotteja, lasipukkeja kuin pikkupakettejakin. Huvittuneisuutta aiheutti terminaalissa ollut iso porsaan näköinen ja muotoinen polttoainesäiliö, "Nafta-Nasu".

11.11. 10. Päivä 7.00-16.00

Keskiviikko, viikon viimeinen työpäivä jälleen.. Viikot vierivät niin, ettei meinaa vauhdissa pysyä; Aika kuluu nimittäin todella nopeasti päivisin, kun saa käyskennellä paikasta toiseen, jos kolmanteenkin. Pikku-lauantain rahtikahvit noudettiin jälleen tutusta paikasta: Kivimaan ABC:ltä. Tällä kertaa pelivuorossa oli ykkösketju, joka myös lounaaksi laukoi erinomaiset superjuustopekonihampurilaiset. 1-0

10.11. 9. Päivä 7.00-15.30

Tiistai aamu alkoi laimealla kahvilla, hieman kolealla ilmalla, mutta hyvillä mielin. 24:n minuutin kävelymatka töihin tuntui lyhyemmältä hyvän musiikin säestyksellä. Tavaraa oli enemmän kuin eilen, mutta silti ihan sopiva määrä. Aamukuormassa meni suurin osa kolleista, mutta iltapäiväksikin jäi ihan mukava läjä. Oli jälleen rakennustyömaita, pieniä yrityksiä ja suuria teollisuuslaitoksia; kaikkea mitä Mukkula päällään kantaa. Rutiinit ovat vahvistuneet, mutta aina on jotain pientä opittavaa. Kokemusta karttuu, mutta ammattitaitoon on vielä matkaa.

09.11. 8. Päivä 7.00-17.00

Maanantai jälleen, pelastajana aamuinen juhla mokka, työmatkalla kuulokkeista Anssi Kelaa ja ei muuta kuin rahtikirjapinoa tutkailemaan. Tuttuja yrityksiä jälleen ja tavaramäärä oli maanantain mallin mukaisesti vähäisempi kuin muina viikon päivinä, mikä sopii erityisen hyvin ei-maanantai-ihmiselle. Jaot jaettii, noudot noudettiin ja iltapäivä päättyi masentavan harmaaseen taivaaseen ja sieltä alas putoaviin märkiin pisaroihin. Yritin keksiä jotain mitä en ole vielä kuvannut, joten päätin ottaa maisemakuvan tästä luonnonkauniista Suomi-neidon tarjoamasta näkymästä jakoreitiltä kesken tupakkatauon.

04.11. 7. Päivä 7.00-16.30

Keskiviikko, viikon viimeinen työpäivä ennen opiskelun pariin palaamista. Mielenkiinnolla odotan torstain ja perjantain ammattipätevyyspäiviä vsikka rakkaudesta rahtiin olisin mielelläni ollut myös töissä. Päivään sisältyi jälleen jakoja ja noutoja tutuista paikoista, kuten esim. Aluroll ja Viking Malt. Kivimaan ABC:n nelosketju tarjoili tutusti kebab-burgerit, jotka tällä erää jäivät valitettavasti paitsioon; jotain niistä tuntui puuttuvan. Mutta kahvi oli hyvää ja vaaleapaahtoista, kyllä rahtarin kelpasi jälleen 👍

03.11. 6. Päivä 7.00-16.30

Tiistai oli myös ihan "peruspäivä". Kaksi jakolenkkiä Lahden Detroitissa eli Mukkulassa. Scania kuljetti jälleen raskasta tavaraa paikasta toiseen; niin Maakunnan Lasille kuin UPM:llekin. Päivän kruunasi pomon tarjoama Kebab-hampurilainen, joka tuntuu maistuvan joka kerta aina paremmalta kuin viimeksi. Päivä venyi jälleen hieman ja päättyi BE Groupin kärryn noutoon ja kuorman purkuun Kiitolinjan terminaalilla.

02.11. 5. Päivä 7.00-16.00

Viides työpäivä, toinen maanantai, keikkaviikonlopun jälkeinen väsymys.. Mutta päivä sujui moitteettomasti. Oli jälleen unohtumattoman tuoksuinen hiivatehdas, josta noudettiin perinteinen hiivakuorma (joka ma & to), Skyddaa, Iskua ja muita jokapäiväisiä paikkoja. Sain myös uuden leikkikalun; perälautanosturin kaukosäätimen!

29.10. 4. Päivä 7.00-16.30

Neljäs työssäoppimispäivä oli niin sanotusti vapaaehtoinen, koska alunperin oli tarkoitus olla vain ma-ke, mutta koska ammattipätevyyspäivät peruuntuivat, oli mahdollisuus olla töissä ja näin kerryttää kokemusta ja työtunteja, joita voisi myöhemmin käyttää hyväkseen. Edessä oli jo tutuksi tullut Mukkulan jakolenkki. Uusia jakopaikkoja tuli jälleen muutama ja opinpahan senkin, että Lahdessa on Starbucks -kahvila; nimittäin Niemen kampuksella LAMKin tiloissa 👍 torstai sattui olemaan myöskin "hiiva -päivä" eli haettiin hiivakuorma Suomen Hiivalta, jossa tuoksu ei ollut kovin miellyttävä.. mutta luulisi siihenkin tottuvan kun aikansa siellä ravaa. Aika kului jälleen nopeasti, eikä olisi päivän päätteeksi uskonut olleensa töissä 9 ja puoli tuntia 😅